Y-tunnus ja rekisteröinti Suomessa
Ulkomainen yhtiö saa suomalaisen Y-tunnuksen tekemällä perustamisilmoituksen: yhtiöltä lomake Y1 ja liitelomake 6204. Mukaan tarvitaan kotimaan kaupparekisteriote käännöksineen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Rekisteröinti Verohallinnon rekistereihin kestää noin 3 viikkoa, joten ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen töiden alkua.
Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista, mutta käytännössä tärkeää: jos yhtiö ei ole rekisterissä, suomalainen maksaja toimittaa työkorvauksesta ennakonpidätyksen tai lähdeveron. Pelkkä rekisteröityminen ei vielä tee yhtiöstä Suomessa tuloverovelvollista.
Milloin tarvitaan sivuliike?
Sivuliike on ulkomaisen yhtiön osa, joka harjoittaa Suomessa täältä käsin ammattimaisesti liiketoimintaa yhtiön nimissä ja lukuun. Sivuliikkeestä tehdään perustamisilmoitus kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Virolainen yhtiö ei tarvitse toimilupaa, koska se on perustettu ETA-valtiossa. Jos ETA-yhtiö tarjoaa Suomessa palvelua vain tilapäisesti, kaupparekisteri-ilmoitusta ei tarvita. Poikkeus koskee vain palvelulain piiriin kuuluvia palveluja, ei esimerkiksi kuljetuspalveluja tai työvoiman vuokrausta.
- Sivuliikkeen nimessä on oltava ulkomaisen yhtiön nimi, esimerkiksi "Esimerkki OÜ, Suomen sivuliike".
- Sivuliikkeellä on oltava edustaja, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella.
- Perustamisilmoitus maksaa PRH:ssa 400 €, ja ulkomaisista asiakirjoista tarvitaan PRH:lle suomen- tai ruotsinkielinen käännös.
- Ulkomaisen yhtiön tilinpäätös on ilmoitettava kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Arvonlisävero: käännetty verovelvollisuus vai oma ALV-rekisteröinti
Jos virolaisella yhtiöllä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja se myy palveluja tai tavaroita suomalaiselle yritykselle tai yhteisölle, veron maksaa ostaja – myös silloin, kun ostaja ei itse ole ALV-rekisterissä (käännetty verovelvollisuus, AVL 9 §). Laskuun merkitään "käännetty verovelvollisuus", eikä siihen merkitä veron määrää tai verokantaa. Sama koskee rakentamispalvelun myyntiä suomalaiselle yhtiölle.
Huomaa, että arvonlisäverotuksessa kiinteän toimipaikan raja on eri kuin tuloverotuksessa: rakennus- tai asennustyömaa on kiinteä toimipaikka, jos urakat kestävät yli yhdeksän kuukautta, ja silloin jo toiminnan alusta lähtien. Tällöin edellä kuvattu ostajan verovelvollisuus ei enää sovellu, vaan yhtiö rekisteröityy Suomessa. Rakentamispalvelujen myynnissä veron maksaa silloin ostaja vain, jos ostaja myy itsekin rakentamispalveluja muuten kuin satunnaisesti.
Yhtiön on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai jos käännettyä verovelvollisuutta ei voi soveltaa. Tyypillinen tilanne on myynti kuluttajalle: kun virolainen OÜ maalaa yksityishenkilön asunnon Suomessa, sen on ilmoittauduttava ALV-velvolliseksi Suomessa ja perittävä Suomen vero. Yleinen verokanta on 25,5 %.
Suomen 20 000 euron vähäisen toiminnan raja ei koske virolaista yhtiötä automaattisesti. Sitä voi hyödyntää vain EU:n pienyritysjärjestelmän kautta: yhtiön koko EU-liikevaihto saa olla enintään 100 000 € sekä kuluvana että edellisenä vuonna ja Suomen myynti enintään 20 000 €, ja yhtiö rekisteröityy ensin Virossa ja ilmoittaa Suomen maaksi, jossa se myy verottomasti. Virolainen yhtiö ei tarvitse Suomessa ALV-edustajaa.
Kiinteä toimipaikka ja tulovero
Suomen ja Viron verosopimuksen mukaan kiinteä toimipaikka on kiinteä liikepaikka, josta yrityksen toimintaa harjoitetaan, esimerkiksi toimisto tai työpaja. Rakennus-, kokoonpano- tai asennustyömaa muodostaa kiinteän toimipaikan vain, jos toiminta kestää yli kuusi kuukautta. Tilapäiset tauot lasketaan yleensä mukaan, ja kaupallisesti ja maantieteellisesti yhtenäiset urakat voidaan laskea yhteen.
- Kiinteän toimipaikan tulosta maksetaan Suomeen yhteisöveroa 20 %.
- Ulkomainen yhtiö antaa veroilmoituksen 6U sähköisesti neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta.
- Jos kiinteää toimipaikkaa ei yhtiön oman arvion mukaan synny, se ilmoittaa tämän 6U-ilmoituksella ja liittää siihen lomakkeen 80 (selvitys toiminnasta). Rakennus-, asennus- ja kokoonpanotyötä Suomessa tekevä yhtiö antaa tämän selvityksen toiminnastaan ja urakoistaan vuosittain.
- Verohallinto ratkaisee kiinteän toimipaikan olemassaolon vasta ensimmäisen vuoden verotuspäätöksen yhteydessä. Ennen sitä tilanne kannattaa arvioida itse.
Työntekijät Suomessa: A1, ilmoitukset ja verot
Kun virolainen OÜ lähettää työntekijän tilapäisesti Suomeen, Viron sosiaalivakuutusvirasto (Sotsiaalkindlustusamet) myöntää A1-todistuksen enintään 2 vuodeksi. A1 osoittaa, että työntekijä kuuluu Viron sosiaaliturvaan, ja sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Viroon. A1 haetaan jokaiselle lähetettävälle työntekijälle. Edellytyksenä on, että työnantaja toimii tavallisesti Virossa eikä työntekijää lähetetä korvaamaan toista työntekijää; yhtiö, joka toimii käytännössä vain Suomessa, ei voi tukeutua A1:een. Jos työntekijä ei ole vakuutettu Virossa, työnantajan on otettava hänelle suomalainen TyEL-eläkevakuutus, jonka maksu on noin 20 % palkasta, ja lisäksi voidaan tarvita tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutus.
- Työntekijöiden lähettämisestä ilmoitetaan työsuojeluviranomaiselle ennen kuin työ Suomessa alkaa. Rakennusalalla ilmoitus tehdään aina.
- Yhtiöllä on oltava Suomessa edustaja, käytännössä osoite Suomessa. Edustajaa ei tarvita, jos lähetys kestää enintään kymmenen päivää; aikaan lasketaan mukaan myös edeltävän neljän kuukauden lähetykset.
- Rakennustyömaalla jokaisella on oltava veronumero kuvallisessa tunnistekortissa, ja numeron on oltava julkisessa veronumerorekisterissä ennen kuin työt alkavat.
- Rakentamisilmoitukset: rakennustyön tilaaja ilmoittaa Verohallinnolle yli 15 000 euron (alv 0 %) urakat kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. OÜ ilmoittaa itse, jos se ostaa aliurakoita, ja toimittaa työntekijätietonsa päätoteuttajalle.
- Lähetetyille työntekijöille on järjestettävä työterveyshuolto Suomessa. Suomalainen tilaaja pyytää tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä, lähetetyistä työntekijöistä esimerkiksi A1-todistukset.
Palkan verotus riippuu ns. 183 päivän säännöstä. Suomi jättää palkan verottamatta vain, jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät: työntekijä oleskelee Suomessa enintään 183 päivää 12 kuukauden aikana, palkan maksaa työnantaja, joka ei asu Suomessa, eikä palkka rasita työnantajan kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Jos OÜ:lle syntyy Suomeen kiinteä toimipaikka, sen kautta tehdyn työn palkka verotetaan Suomessa alusta alkaen, ja yhtiö rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan: se toimittaa palkoista ennakonpidätyksen. Rakennustyömaalla tämä varmistuu vasta kuuden kuukauden jälkeen, mutta koskee aikaa alusta asti. Ilman kiinteää toimipaikkaa palkat ilmoitetaan tulorekisteriin, jos työntekijä on vakuutettu Suomessa, oleskelee täällä yli 6 kuukautta tai on vuokratyöntekijä, jonka palkkaa Suomi voi verottaa. Ilmoitus annetaan 5 päivän kuluessa maksupäivästä.
Entä Viron verotus?
Virossa yhtiö maksaa tuloveroa vasta, kun se jakaa voittoa. Vuosina 2025–2026 jaetun voiton veroprosentti on 22/78. Suomessa verotettu kiinteän toimipaikan tulos ja Viron verotus on sovitettava yhteen verosopimuksen mukaan, joten kirjanpidossa Suomen toiminta kannattaa pitää alusta asti erillään.
Apua virolaisen yhtiön asioihin Suomessa
Autamme arvioimaan, mitä Suomen velvoitteita yhtiöllesi syntyy, ja hoidamme rekisteröinnit, ALV-ilmoitukset, tulorekisteri-ilmoitukset ja Suomen kirjanpidon. Palvelemme suomeksi ja venäjäksi.
Viranomaislähteet
- Verohallinto: yritystoiminnan aloittaminen Suomessa – ulkomainen yritys
- Verohallinto: ulkomaisen yrityksen arvonlisäverotus Suomessa
- Verohallinto: arvonlisäveroton vähäinen toiminta
- Verohallinto: ulkomaisen yrityksen tuloverotus Suomessa
- Verohallinto: ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet
- Verohallinto: rakentamisilmoitukset – urakkatiedot
- PRH: sivuliikkeen perustamisilmoitus
- Finlex: kaupparekisterilaki (564/2023)
- Finlex: elinkeinotoimintalaki (565/2023)
- Finlex: arvonlisäverolaki (1501/1993)
- Finlex: Suomen ja Viron verosopimus (SopS 96/1993)
- Työsuojelu: lähetettyjen työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus
- Eläketurvakeskus: työntekijä Suomeen
- Sotsiaalkindlustusamet: työntekijöiden lähettäminen ja A1 (viroksi)
- EMTA: Viron verokannat (englanniksi)
Usein kysytyt kysymykset
- Tarvitseeko virolainen OÜ Suomeen Y-tunnuksen?
- Kyllä, kun se aloittaa liiketoiminnan Suomessa: Y-tunnus saadaan perustamisilmoituksella (Y1 ja liite 6204). Sivuliike rekisteröidään kaupparekisteriin vain, jos yhtiö harjoittaa liiketoimintaa Suomesta käsin. Tilapäinen palvelu ei yleensä vaadi kaupparekisteri-ilmoitusta (ei koske esimerkiksi kuljetusta eikä työvoiman vuokrausta).
- Laskuttaako virolainen OÜ suomalaista yritystä Suomen ALV:lla?
- Ei yleensä. Jos yhtiöllä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja ostaja on suomalainen yritys tai yhteisö, ostaja maksaa veron. Laskuun merkitään "käännetty verovelvollisuus" ilman veron määrää.
- Kuinka pitkä työmaa muodostaa kiinteän toimipaikan?
- Suomen ja Viron verosopimuksen mukaan rakennus-, kokoonpano- tai asennustyömaa muodostaa kiinteän toimipaikan, jos toiminta kestää yli kuusi kuukautta. Tilapäiset tauot lasketaan yleensä mukaan.
- Kuinka pitkäksi aikaa A1-todistus myönnetään?
- Lähetetylle työntekijälle enintään 2 vuodeksi. Todistuksen myöntää Viron Sotsiaalkindlustusamet, ja sen ajan työntekijä kuuluu Viron sosiaaliturvaan.
- Tarvitseeko virolainen yhtiö Suomessa edustajan?
- ALV-edustajaa ei tarvita, koska yhtiö on sijoittautunut EU:hun. Työntekijöitä lähettävällä yhtiöllä on kuitenkin oltava edustaja Suomessa, ellei lähetys kestä enintään kymmentä päivää, ja sivuliikkeellä on oltava ETA:ssa asuva edustaja.
Tarvitsetko apua?
Keskustellaan yrityksen perustamisesta, tilitoimiston vaihdosta tai kirjanpidosta kaikkialla Suomessa. Palvelemme suomeksi ja venäjäksi. Hinnat ovat julkiset, ja Vaavo sisältyy kaikkiin paketteihin.
Katso Vaavo →