Ajopäiväkirja: mitä Verohallinto vaatii ja milloin sitä tarvitaan

Kuka ajopäiväkirjaa tarvitsee?

Ajopäiväkirjaa ei vaadita jokaiselta autoilijalta. Sitä tarvitaan, kun verotus riippuu siitä, miten ajokilometrit jakautuvat työ- tai liikeajoihin ja yksityisajoihin. Tavallisimmat tilanteet:

• Toiminimiyrittäjä ajaa omalla autollaan liikeajoja. Ajopäiväkirjasta selviää, kuuluuko auto elinkeinotoimintaan vai yksityistalouteen ja kuinka suuren lisävähennyksen liikeajoista voi saada.
• Toiminimiyrittäjän auto kuuluu yritykseen. Ajopäiväkirjan yksityisajokilometreillä lasketaan, kuinka suuri osa autokuluista ei ole vähennyskelpoista.
• Työntekijä ajaa työmatkoja omalla autollaan. Hänen näyttönsä on matkalasku, jonka perusteella työnantaja maksaa kilometrikorvauksen.
• Työntekijällä on autoetu. Ajopäiväkirjaa tarvitaan, jos edun arvo lasketaan yksityisajokilometrien mukaan tai jos verotusarvoa halutaan alentaa.
• Osakeyhtiön tai henkilöyhtiön omistaja ajaa yhtiön asioita omalla autollaan tai käyttää yhtiön autoa. Matkat osoitetaan matkalaskulla, ja yhtiön auton yksityiskäyttö on autoetua.

Ajopäiväkirjaa ei lähetetä veroilmoituksen liitteenä. Verohallinto pyytää sen tarvittaessa, joten sen on oltava tallessa ja kunnossa silloin, kun pyyntö tulee – usein vasta vuosia ajojen jälkeen.

Toiminimiyrittäjä: 50 %:n raja ratkaisee, kumpaan auto kuuluu

Toiminimiyrittäjän eli yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan auton verokohtelu riippuu siitä, kuuluuko auto elinkeinotoimintaan vai yksityistalouteen. Auto kuuluu elinkeinotoimintaan, kun se on hankittu elinkeinotoiminnan käyttöön ja yli 50 % ajokilometreistä on elinkeinotoiminnan ajoja. Jos elinkeinotoiminnan ajoja on 50 % tai vähemmän verovuoden kilometreistä, auto kuuluu yksityistalouteen.

Rajaa tarkastellaan verovuosittain. Korkein hallinto-oikeus on linjannut (KHO 23.1.2012/64), että lisävähennyksen edellytykset ratkaistaan kunkin verovuoden ajojen perusteella; aiempien tai myöhempien vuosien yksityisajoilla ei ole merkitystä. Ajanjakso on yrittäjän tilikausi, ja jos toiminta alkaa kesken vuoden, toimintaa edeltävillä ajoilla ei ole merkitystä. Siksi Verohallinto neuvoo pitämään ajopäiväkirjaa heti toiminnan alusta alkaen.

Puolison omistaman auton kuuluminen elinkeinotoimintaan ratkaistaan samoin kuin oman auton. Muiden omistamista autoista, esimerkiksi vanhempien, sisarusten tai sellaisen avopuolison, joka ei ole verotuksessa puoliso, lisävähennystä ei saa; vähentää voi vain todelliset kulut. Lisävähennystä ei saa myöskään leasingautosta, jonka omistus ei siirry yrittäjälle, eikä työnantajalta saadusta autoetuautosta.

Auto kuuluu yksityistalouteen: lisävähennys liikeajoista

Kun yrittäjä ajaa yksityistalouteen kuuluvalla autollaan elinkeinotoimintaan liittyviä ajoja, hän saa verotuksessa lisävähennyksen. Se on enintään palkansaajan verovapaan kilometrikorvauksen suuruinen: vuonna 2026 ajetuista kilometreistä enintään 0,55 €/km (vuoden 2025 ajoista 0,59 €/km). Kirjanpidossa jo vähennetyt autokulut pienentävät lisävähennystä, ja jos todelliset kulut ovat enimmäismäärää suuremmat, vähennetään vain todelliset kulut. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 55 §:n mukaan vähennys edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä auton käytöstä ja elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista.

Esimerkki: autolla on ajettu vuonna 2026 yhteensä 20 000 km, josta liikeajoa on 6 000 km. Auto kuuluu yksityistalouteen, eikä autokuluja ole kirjattu kirjanpitoon. Lisävähennys on 6 000 × 0,55 € = 3 300 €. Ilman koko vuoden kilometrejä vertailua ei voi tehdä, eikä lisävähennystä myönnetä.

Jos joku muu, esimerkiksi yrittäjän työntekijä, ajaa yrittäjän autoa, lisävähennyksen saa vain, jos yrittäjä itse tai yhdessä hänen kanssaan yritystä harjoittava puoliso on matkalla mukana. Muuten matkan kulut vähennetään todellisina.

Auto kuuluu yritykseen: yksityisajojen osuus

Kun auto kuuluu elinkeinotoimintaan, verotuksessa vähennetään todelliset, kirjanpitoon merkityt autokulut ja poistot. Yksityisajojen osuus ei ole vähennyskelpoinen: se lasketaan jakamalla autokulut ja vuotuinen poisto koko vuoden kilometreillä ja kertomalla tulos ajopäiväkirjan mukaisilla yksityisajokilometreillä. Jos yksityisajojen kulut on vähennetty kirjanpidossa, vastaava summa lisätään yrityksen tuottoihin veroilmoituksella.

Esimerkki: autokulut ovat 6 000 € ja poisto 2 000 €, yhteensä 8 000 €. Autolla on ajettu 25 000 km, josta yksityisajoa 5 000 km. Kilometrihinta on 8 000 € / 25 000 km = 0,32 €, ja yksityisajojen osuus 5 000 × 0,32 € = 1 600 €. Jos yksityisajoja ei pystytä luotettavasti osoittamaan, niiden osuus joudutaan arvioimaan.

Yritykseen hankittu auto ei siirry pois yrityksen varoista pelkästään siksi, että liikeajojen osuus jonakin vuonna tilapäisesti laskee alle puoleen: auton kuulumista yrityksen nettovarallisuuteen arvioidaan useamman vuoden olosuhteiden perusteella.

Mitkä ajot ovat liikeajoja?

• Ajot yrityksen toiminta-alueella, esimerkiksi tavaran haku varastosta tai käynti asiakkaan luona.
• Ajot yrityksen pysyvien toimipaikkojen välillä.
• Tilapäiset matkat yrityksen tavanomaisen toiminta-alueen ulkopuolelle.
• Yksityisajoa sen sijaan on matka kotoa yrityksen toimipaikalle ja takaisin. Jos pysyviä toimipaikkoja on useita, yksityisajoa on kodin ja ensimmäisen kodin ulkopuolisen toimipaikan välinen matka sekä päivän päätteeksi toimipaikalta kotiin ajettu matka. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja vähennetään henkilökohtaisessa verotuksessa matkakuluina.

Mitä yrittäjän ajopäiväkirjaan merkitään?

Verohallinnon mukaan ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä. Jokaisesta elinkeinotoimintaan liittyvästä ajosta merkitään:

• ajon alkamis- ja päättymisajankohta
• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti
• matkan pituus
• ajon tarkoitus
• matkamittarin lukema ajon alussa ja lopussa
• auton käyttäjä.

Koko vuoden kilometrit on helpointa todentaa matkamittarin lukemilla vuoden (tai tilikauden) ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä. Yksittäinen merkintä voi näyttää esimerkiksi tältä: 12.3.2026 klo 8.10–11.40, toimipaikka Vantaa – asiakas Espoossa – toimipaikka Vantaa, 46 km, mittari 48 210 → 48 256, laitteen asennus asiakkaalle, kuljettaja yrittäjä.

Jos samoista matkoista haetaan myös tilapäisen työmatkan lisävähennystä päivärahan perusteella, selvityksestä on näyttävä päiväkohtaisesti matkojen kohteet, etäisyydet ja kesto, ja se on laadittava todellisten kellonaikojen mukaan. Päivärahojen määrät ja ehdot on koottu oppaaseemme Kilometrikorvaus, päiväraha ja ateriakorvaus 2026.

Verohallinnon ohjeen esimerkissä yrittäjä haki päivärahaan perustuvaa lisävähennystä eli lisääntyneitä elantokustannuksia 238 päivältä, yhteensä 12 614 € (238 × 53 € vuoden 2025 kokopäivärahan mukaan). Ajopäiväkirjaan oli merkitty vain kuukausittaiset yhteiskilometrit, suurimmasta osasta matkoja pelkkä kaupungin tai alueen nimi eikä minkään ajon alkamis- tai päättymisajankohtaa, joten matkojen kestoa ei voitu osoittaa. Vähennys hyväksyttiin vain niiltä 88 päivältä, joiden kohteet ja reitit oli kirjattu tarkemmin ja joiden perusteella matkat olivat kestäneet yli kuusi tuntia: 88 × 24 € = 2 112 € osapäivärahan mukaan. 150 päivän osalta vaatimus hylättiin, ja yrittäjälle määrättiin veronkorotus.

Työntekijä omalla autolla: matkalasku on näyttö

Kun työntekijä ajaa työmatkan omalla autollaan, työnantaja voi maksaa verovapaan kilometrikorvauksen, vuonna 2026 enintään 0,55 €/km. Työntekijän näyttö ei ole erillinen ajopäiväkirja vaan matkalasku, jonka hän esittää työnantajalle. Matkalaskusta on selvittävä:

• matkan tarkoitus ja kohde (osoite)
• tarvittaessa matkareitti
• matkustamistapa eli kulkuneuvo
• matkan alkamis- ja päättymisajankohdat päivämäärineen ja kellonaikoineen
• ulkomaanmatkoista maa tai alue, jossa matkavuorokausi päättyi
• kilometrikorvauksesta lisäksi ajettu kilometrimäärä ja yksikköhinta.

Matkalaskun voi laatia myös sähköisellä sovelluksella, kun siinä on vaaditut tiedot. Moni pitää silti omaa ajopäiväkirjaa, josta matkalasku on helppo koota. Jos työntekijällä on vapaa autoetu, tällä autolla ajetuista työajoista ei voi maksaa verovapaata kilometrikorvausta. Käyttöetuauton kuljettajalle, joka maksaa itse polttoaineen, voi korvata käyttövoimakuluja verovapaasti enintään 0,11 €/km. Korotukset, päivärahat ja tulorekisteri-ilmoittaminen käydään läpi kilometrikorvausoppaassamme.

Autoetu: yksityisajot ja ajopäiväkirja

Autoetu syntyy, kun työntekijä tai hänen perheensä käyttää työnantajan henkilö- tai pakettiautoa yksityisajoihin. Yksityisajoa on myös matka kodin ja työpaikan välillä. Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton kulut, käyttöedussa työntekijä maksaa itse ainakin käyttövoimakulut eli esimerkiksi polttoaineen.

Autoedun kuukausiarvo on laskettu olettaen, että yksityisajoa on 1 500 km kuukaudessa eli 18 000 km vuodessa. Ajopäiväkirja vaikuttaa edun arvoon näin:

• Kilometriperusteinen arvo: jos käyttökustannukset lasketaan yksityisajokilometrien mukaan, yksityisajoista on pidettävä ajopäiväkirjaa. Valittua tapaa on noudatettava johdonmukaisesti, eikä kuukausiarvo silloin rajoita edun määrää.
• Arvon alentaminen: jos ajopäiväkirjan mukaiset yksityisajot jäävät alle 18 000 km:n vuodessa, työntekijä voi vaatia autoedun arvon alentamista esitäytetyllä veroilmoituksella.
• Paljon työajoja: jos työajoja on kalenterivuoden aikana yli 30 000 km, edun perusarvo on 80 % normaalista. Raja on ehdoton, ja ajopäiväkirja on tarkistettava vuoden lopussa.
• Arvon korottaminen: jos yksityisajoja on yli 18 000 km kalenterivuodessa tai yli 1 500 km autoedun käyttökuukautta kohden, verotusarvoa pitää korottaa.
• Usea käyttäjä: jos samaa autoa käyttää useampi työntekijä, edun jakaminen ajettujen kilometrien mukaan edellyttää aina ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä.

Autoedun ajopäiväkirja voi olla manuaalinen tai elektroninen. Siitä pitää näkyä päivittäin ajetut kilometrit eriteltyinä työ- ja yksityisajoihin. Työajoista merkitään lisäksi alkamis- ja päättymisajankohta, alkamis- ja päättymispaikka (tarvittaessa reitti), matkamittarin lukemat ja matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. Yksityisajoista riittää pelkkä kilometrimäärä. Työntekijä säilyttää ajopäiväkirjan itse ja toimittaa sen Verohallinnolle vain pyydettäessä.

Osakeyhtiö ja henkilöyhtiö

Lisävähennys on vain yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maatalousyrittäjän vähennys. Sen voi saada myös puoliso, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa yhdessä yrittäjän kanssa. Sitä ei sovelleta tuloverolain mukaan verotettavaan toimintaan, esimerkiksi freelancereihin tai palkansaajiin, eikä osakeyhtiön osakkaisiin tai avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Yhtiön omistajalla on kaksi tavallista tilannetta:

• Omistaja ajaa yhtiön asioita omalla autollaan. Yhtiö voi maksaa hänelle verovapaata kilometrikorvausta, vaikka hän ei nostaisi palkkaa, kun Verohallinnon päätöksen ehdot täyttyvät ja matkoista tehdään matkalasku yhtiön kirjanpitoon.
• Omistaja käyttää yhtiön autoa myös yksityisajoihin, kodin ja työpaikan väliset matkat mukaan lukien. Siitä syntyy autoetu. Se arvostetaan luontoisetupäätöksen mukaan, jos etu on käsitelty kirjanpidossa palkkana ja ilmoitettu tulorekisteriin; epätavanomaiset tai perusteettomat edut voidaan verottaa peiteltynä osinkona.

Yhtiön autossa ajopäiväkirja on se aineisto, jolla omistaja osoittaa yksityisajojensa määrän, jos hän haluaa edun arvon kilometrien mukaan tai vaatii arvon alentamista.

Kelpaako sähköinen ajopäiväkirja tai GPS-sovellus?

Kelpaa, kun siitä näkyvät samat tiedot kuin paperisesta. Verohallinnon luontoisetuohjeen mukaan ajopäiväkirja voi olla manuaalinen tai elektroninen, ja työnantaja voi hankkia autoetuautoon ajopäiväkirjan korvaavan, GPS-laitteella toimivan ajotietojen seurantapalvelun. Myös matkalaskun voi laatia sähköisellä sovelluksella. Yrittäjän lisävähennyksessä laki ei määrää muotoa, vaan edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä.

Sovellusta valitessa kannattaa tarkistaa kolme asiaa:

• GPS tallentaa ajan, paikat ja kilometrit, mutta ei ajon tarkoitusta. Tarkoitus ja kuljettaja on lisättävä jokaiseen liikeajoon.
• Koko vuoden kilometrien on näyttävä, myös yksityisajojen osalta – pelkät liikeajot eivät riitä.
• Tiedot on voitava tulostaa tai viedä tiedostoksi. Kirjanpitolain mukaan kirjanpitoaineistoa on voitava tarkastella ja tarvittaessa tulostaa selväkielisenä, eikä sen sisältöä saa muuttaa tilinpäätöksen jälkeen. Vie vuoden ajot talteen viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä, ettei aineisto katoa sovelluksen vaihtuessa.

Toimiston asiakkaille Vaavo-sovellukseen voidaan myös ottaa käyttöön sähköinen ajopäiväkirja.

Entä jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty?

Ajopäiväkirjan puuttuminen ei yksin vie vähennystä, mutta silloin yrittäjän on osoitettava ajot muuten. Verohallinnon ohjeen mukaan:

• Lisävähennyksen voi saada ilman ajopäiväkirjaa vain, jos liikeajojen kilometrit voidaan muuten luotettavasti selvittää. Säännöllisesti toistuvista matkoista, esimerkiksi kerran viikossa samaan kohteeseen, ilmoitetaan matkan pituus ja kertojen määrä vuodessa.
• Auton koko vuoden kilometrit on selvitettävä aina. Jos niitä ei selvitetä, auton kuulumista yksityistalouteen ei voi todentaa, eikä lisävähennystä myönnetä.
• Silloin vähennetään ensisijaisesti liikeajojen todelliset kulut, esimerkiksi polttoainekuittien perusteella. Jos todellisiakaan kuluja ei voi selvittää, vähennys lasketaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kilometrikohtaisella määrällä (verovuodelta 2025 auto 0,27 €/km), mikä on selvästi kilometrikorvausta pienempi. Edellytys on, että liikeajoista on todella syntynyt kuluja.
• Jos yritykseen kuuluvan auton yksityisajoja ei pystytä luotettavasti osoittamaan, niiden osuus arvioidaan.
• Jos liikeajoista ei ole lainkaan luotettavaa selvitystä, yksityisauton kuluja ei vähennetä elinkeinotulosta lainkaan.

Autoedussa käytetään kuukausiarvoa, jos yksityisajoja ei osoiteta ajopäiväkirjalla tai muulla luotettavalla selvityksellä, esimerkiksi autolla ajetulla kokonaiskilometrimäärällä. Puutteellinen selvitys voi johtaa myös veronkorotukseen. Verotusmenettelylain mukaan veronkorotus on lähtökohtaisesti 2 % lisätyn tulon määrästä, mutta vähintään 3 % ja enintään 10 %, jos laiminlyönti on toistuvaa tai osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Luonnolliselle henkilölle määrättävä veronkorotus on vähintään 75 €. Veronkorotus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy.

Kuinka kauan ajopäiväkirja säilytetään?

• Toiminimiyrittäjä: liike- ja ammattitoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolain mukaan tositteet ja muu kirjanpitoaineisto säilytetään vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyi, ja kirjanpidot sekä tilinpäätös vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Ajopäiväkirja on autokulujen ja lisävähennyksen peruste, joten se kannattaa säilyttää kirjanpitoaineiston mukana vähintään yhtä kauan kuin tositteet.
• Palkansaaja: veroilmoituksen kuitit ja tositteet säilytetään 3 vuotta verovuoden päättymisestä alkaen, joissain poikkeustilanteissa pidempään. Verohallinnon mukaan mahdollinen ajopäiväkirja on säilytettävä, vaikka asunnon ja työpaikan välisistä matkakuluista ei muuten tarvitse säilyttää tositteita. Tiedot voi säilyttää myös sähköisesti.
• Työnantaja: matkalaskut liitteineen ovat korvausten kirjausten tositteita, joten niihin sovelletaan kirjanpitolain säilytysaikoja.

Ulkomailla rekisteröity työsuhdeauto

Erillinen ajopäiväkirjavelvollisuus koskee autoverotusta. Autoverolain 39 §:n mukaan Suomessa vakituisesti asuva henkilö, jonka työnantajalla on kiinteä toimipaikka ulkomailla, voi käyttää Suomessa verottomasti ulkomailla vakituisesti rekisteröityä ajoneuvoa, joka on työnantajan omistuksessa tai hallinnassa. Sama koskee Suomessa vakituisesti asuvaa ammatinharjoittajaa, joka on sijoittautunut ulkomaille tai tarjoaa ulkomailla palvelujaan, ja hänen omaa ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoaan. Lisäksi ajoneuvoa on käytettävä kunkin 12 kuukauden jakson aikana päivinä laskettuna vähemmän Suomessa kuin ulkomailla; jos ajoneuvoa käytetään samana päivänä sekä Suomessa että ulkomailla, päivä luetaan ulkomailla käytetyksi. Tällaisesta käytöstä käyttäjän ja hänen perheenjäsentensä on pidettävä paperista tai sähköistä ajopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivä- tai ajokohtaisesti käyttöpäivä tai ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajokilometrit tai matkamittarin lukemat, käyttömaa ja käyttäjä sekä käyttöpäivät Suomessa ja ulkomailla 12 kuukauden tarkastelujakson aikana. Ajopäiväkirja säilytetään niin, että alkuperäiset tiedot ovat todennettavissa, ja esitetään pyynnöstä Verohallinnolle. Ratkaisevaa on työnantajan kiinteä toimipaikka ulkomailla, ei rekisterikilpi: esimerkiksi Virossa rekisteröityä autoa ei voi käyttää Suomessa verotta tämän säännön nojalla, jos sen omistaa tai hallitsee suomalainen yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa ulkomailla. Selvitä ehdot ennen kuin auto otetaan käyttöön Suomessa.

Yleisimmät virheet

• Ajopäiväkirja aloitetaan vasta, kun Verohallinto pyytää selvitystä. Jälkikäteen kootusta luettelosta puuttuvat yleensä kellonajat ja mittarilukemat, ja sen luotettavuutta on vaikea osoittaa.
• Koko vuoden kilometrit puuttuvat. Pelkät liikeajot eivät riitä: ilman kokonaiskilometrejä lisävähennystä ei myönnetä.
• Kuukausittaiset yhteissummat ja ylimalkaiset kohteet, kuten ”Turku” tai ”asiakaskäynnit”, ilman ajojen alkamis- ja päättymisaikoja. Tällainen ajopäiväkirja ei osoita työmatkojen kestoa, joten päivärahaan perustuvaa lisävähennystä ei voi myöntää. Verohallinnon esimerkissä vaatimus hylättiin 150 päivältä, ja yrittäjälle määrättiin veronkorotus.
• Kotoa omalle toimipaikalle ajetut matkat merkitään liikeajoiksi. Ne ovat yksityisajoa.
• Lisävähennys haetaan vanhempien, sukulaisen tai leasingyhtiön autosta. Siitä saa vähentää vain todelliset kulut.
• Samat autokulut vähennetään kahdesti: kirjanpidossa ja täysimääräisenä lisävähennyksenä. Kirjanpidossa vähennetyt kulut pienentävät lisävähennystä.
• GPS-sovelluksen raakadata ilman ajon tarkoitusta ja kuljettajaa.
• Osakeyhtiön omistaja hakee lisävähennystä. Hänen matkansa korvataan matkalaskulla, ja yhtiön auton yksityiskäyttö on autoetua.

Apua autokuluihin ja ajopäiväkirjaan

Hoidamme toiminimien ja osakeyhtiöiden kirjanpidon, palkanlaskennan ja veroilmoitukset. Tarkistamme, kuuluuko auto yritykseen vai yksityistalouteen, laskemme lisävähennyksen tai yksityisajojen osuuden ajopäiväkirjan perusteella ja käsittelemme autoedut ja matkalaskut palkanlaskennassa. Palvelemme suomeksi ja venäjäksi – ota yhteyttä, niin käydään yrityksesi autoasiat läpi.

Viranomaislähteet

• Verohallinto: yrittäjän ajoneuvojen kulut ja ajopäiväkirja
• Verohallinto: syventävä ohje liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannusten vähentämisestä
• Verohallinto: elinkeinotoiminnan veroilmoituksen täyttöohje
• Verohallinto: työsuhde-edut ja autoetu
• Verohallinto: syventävä ohje luontoiseduista verotuksessa
• Verohallinto: syventävä ohje työmatkakustannusten korvauksista (matkalasku)
• Verohallinto: kuitit ja tositteet – säilytysaika
• Verohallinto: päätös ajoneuvon käytöstä pidettävästä ajopäiväkirjasta
• Finlex: laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968), 55 §
• Finlex: kirjanpitolaki (1336/1997), 2 luvun 10 §
• Finlex: laki verotusmenettelystä (1558/1995)