Ulkomaalainen yrittäjä Suomessa: Y-tunnus, oleskelulupa, pankkitili ja verot

Kuka saa perustaa yrityksen Suomeen?

Elinkeinotoimintalain (565/2023) mukaan oikeus harjoittaa elinkeinoa riippuu asuinpaikasta, ei kansalaisuudesta. Luonnollinen henkilö, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella (ETA), saa harjoittaa elinkeinoa ilman erillistä lupaa. ETA:n ulkopuolella asuva tarvitsee PRH:n luvan. Oleskeluoikeus on eri asia: siitä päättää Maahanmuuttovirasto (Migri).

EU- ja ETA-kansalainen

EU- tai ETA-maan kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa toimiakseen yrittäjänä Suomessa. Jos oleskelet Suomessa yli kolme kuukautta, rekisteröi oleskeluoikeutesi Maahanmuuttovirastossa. Jos asut esimerkiksi Virossa ja perustat toiminimen Suomeen, asuinpaikkasi on ETA:ssa: PRH:n lupaa ei tarvita, eikä sinun tarvitse asettaa erillistä edustajaa Suomeen.

EU:n ulkopuolelta tuleva

• Yrittäjäksi Suomeen muuttava tarvitsee oleskeluluvan, joka sallii yritystoiminnan. Maahanmuuttoviraston mukaan elinkeinonharjoittajan oleskeluluvassa yrityksen on oltava kannattava ja toimeentulosi on turvattava yritystoiminnan tuloilla. Kevytyrittäjänä tai laskutuspalvelun kautta tätä lupaa ei voi hakea.
• Kasvuyritykselle on erillinen startup-yrittäjän oleskelulupa. Sitä varten tarvitaan ensin Business Finlandin myönteinen lausunto.
• Jos asut jo Suomessa muulla oleskeluluvalla, tarkista Maahanmuuttovirastosta, salliiko lupasi yritystoiminnan vai tarvitsetko uuden luvan.
• Ukrainasta tullut, jolla on Maahanmuuttoviraston päätös tilapäisestä suojelusta, ei PRH:n mukaan tarvitse lupaa toiminimeen. Suomalainen henkilötunnus tulee päätöksen mukana.

Oleskelulupien ehdot, maksut ja käsittelyajat muuttuvat, ja ne ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tarkista oma tilanteesi Maahanmuuttovirastosta ennen kuin teet sitoumuksia, kuten vuokrasopimuksia tai laitehankintoja.

Kun asut ETA:n ulkopuolella: PRH:n luvat

Toiminimi

Jos pysyvä asuinpaikkasi on ETA:n ulkopuolella, tarvitset PRH:n luvan ennen kuin voit tehdä toiminimen perustamisilmoituksen. Hakemus maksaa 150 euroa ja laskutuslisä 6,50 euroa. Tällöin toiminimi on pakko merkitä kaupparekisteriin, ja sillä on oltava Suomessa asuva edustaja, joka voi ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja. PRH:n julkaistu käytäntö mainitsee vain Sveitsissä pysyvästi asuvat, joille lupia on myönnetty Luganon sopimuksen perusteella. Muut tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti. Elinkeinotoimintalain 3 §:n 2 momentin mukaan PRH:n on myönnettävä lupa, jos elinkeinonharjoittaja on antamansa selvityksen perusteella tavoitettavissa yritystoiminnan velvoitteiden täyttämistä varten. Esimerkiksi Venäjällä asuvan kannattaa silti varautua siihen, ettei lupaa myönnetä.

Osakeyhtiö

• Osakeyhtiölain mukaan vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka ETA:ssa, jollei PRH myönnä poikkeusta. Jos hallituksessa on alle kolme jäsentä, sillä on oltava varajäsen.
• PRH:n käytännössä vähintään yhden varsinaisen jäsenen ja, jos varajäseniä on, myös vähintään yhden varajäsenen on asuttava ETA:ssa. Muuten lupa tarvitaan kaikille varsinaisille jäsenille tai kaikille varajäsenille.
• Jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, hänen ja hänen mahdollisen sijaisensa on asuttava ETA:ssa tai heille on haettava PRH:n lupa.
• Lupa maksaa 150 euroa jokaiselta henkilöltä, jolle sitä haetaan, ja lisäksi peritään 6,50 euron laskutuslisä hakemusta kohden. Kolmelle hallituksen jäsenelle maksu on siis 450 euroa ja 6,50 euron laskutuslisä.
• PRH ei myönnä lupaa esimerkiksi, jos kaikki hallituksen jäsenet asuvat Venäjällä tai Australiassa, tai jos ainoa varsinainen jäsen asuu Australiassa ja varajäsen Suomessa. Suomessa asuva varajäsen ei siis yksin ratkaise asiaa.
• Yhtiöllä on oltava Suomessa asuva edustaja haasteita varten, ellei kaupparekisteriin ole merkitty ETA:ssa asuvaa hallituksen jäsentä, varajäsentä, toimitusjohtajaa, edustamiseen oikeutettua tai prokuristia.

Y-tunnus ja rekisterit

1. 1Toiminimi: Y-tunnuksen voi hakea OmaVerossa, jolloin yritys merkitään vain Verohallinnon rekistereihin. Kaupparekisteriin ilmoittautuminen YTJ-palvelussa maksaa 75 euroa, ja se on pakollinen, jos asut ETA:n ulkopuolella. Toiminimi voi edelleen tehdä ilmoituksen myös paperilomakkeella Y3.
2. 2Osakeyhtiö perustetaan aina YTJ-palvelussa, ja vuodesta 2026 alkaen vain sähköisesti. Ohjattu perustaminen maksaa 300 euroa, mutta se edellyttää muun muassa, että kaikilla ilmoitettavilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus. Muuten käytetään tavallista perustamisilmoitusta, joka maksaa 400 euroa. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muuten perustaminen raukeaa.
3. 3Ennakkoperintärekisteri: vapaaehtoinen, mutta ilman sitä asiakkaasi joutuu pidättämään työkorvauksesta veroa (yhtiöltä 13 %, verokortitta toimivalta yksityiseltä elinkeinonharjoittajalta 60 %). Aloittavan yrittäjän voi olla vaikea saada toimeksiantoja ilman rekisteriä.
4. 4Arvonlisäverorekisteri: pakollinen, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Vero on maksettava rajan ylittymisestä alkaen, joten ilmoittaudu hyvissä ajoin. Yleinen verokanta on 25,5 %. Alle rajan voit hakeutua rekisteriin vapaaehtoisesti.
5. 5Työnantajarekisteri: vain, jos olet säännöllinen työnantaja, esimerkiksi kun maksat palkkaa vakituisesti vähintään kahdelle työntekijälle. Älä ilmoittaudu, jos yrityksessä työskentelevät vain sinä, puolisosi tai alle 15-vuotias lapsesi.

Sähköisesti tehdyllä ilmoituksella saat Y-tunnuksen heti. Rekisteröinti Verohallinnon rekistereihin kestää noin kolme viikkoa.

Henkilötunnus ja sähköinen tunnistautuminen

Suomalainen henkilötunnus annetaan, kun sinut rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Sitä voi pyytää tilanteen mukaan Digi- ja väestötietovirastosta, verotoimistosta, Suomen edustustosta ulkomailla tai Maahanmuuttovirastosta, ja rekisteröinti edellyttää henkilökohtaista käyntiä. Henkilötunnus tarvitaan esimerkiksi pankkitilin avaamiseen, ja suomalaiset vahvat tunnistusvälineet, kuten verkkopankkitunnukset ja mobiilivarmenne, ovat sidoksissa siihen. Suomi.fi:n mukaan henkilötunnuksen voi tarvittaessa saada myös lyhyen Suomessa oleskelun aikana.

Ilman suomalaisia tunnistusvälineitä asiointi on rajattua. Toisen EU-maan tunnistusvälineellä voi kirjautua vain palveluihin, jotka sen sallivat, eikä sinua silloin yhdistetä suomalaiseen henkilötunnukseen. OmaVerossa EU-maan tunnisteella voi lähettää yhteydenottopyynnön ja asioida rajatusti.

Yhtiöiden, kuten osakeyhtiön, kaupparekisteri-ilmoitukset ovat 1.1.2026 alkaen sähköisiä myös silloin, kun kenelläkään vastuuhenkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Pakollinen sähköinen asiointi ei koske toiminimiyrittäjiä. PRH:n mukaan vaihtoehdot ovat nämä:

• Valtuutettu yhteyshenkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus ja Suomi.fi-tunnistus, tekee ilmoituksen verkkolomakkeella. Liitteeksi tarvitaan valtakirja tai vastuuhenkilön allekirjoittama Y-lomake.
• Vastuuhenkilö, jolla on tunnistusväline tietystä EU-maasta, käyttää Ulkomaalaisen tunnistustapa -verkkolomaketta. Listalla ovat muun muassa Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Saksa.
• Suomen Asianajajien jäsen voi allekirjoittaa ilmoituksen YTJ-palvelussa.
• Postitse vain, jos mikään muu ei onnistu, ja mukaan selvitys siitä, miksi sähköinen ilmoitus ei ole mahdollinen.

Yrityksen pankkitili

Pankit ovat rahanpesulain (444/2017) mukaan velvollisia tuntemaan asiakkaansa. Niiden on tunnistettava asiakas ja yrityksen tosiasialliset edunsaajat sekä selvitettävä toiminnan laatu ja laajuus ja varojen alkuperä. Kun omistajilla tai rahoilla on yhteyksiä ulkomaille, selvitys on usein tavallista perusteellisempi, ja tilin avaaminen voi kestää viikkoja.

• Varaa aikaa ja hae tiliä heti, kun sinulla on Y-tunnus. Ilman yritystiliä laskutuksen aloittaminen ja kirjanpito vaikeutuvat.
• Pidä valmiina passi, oleskelulupa tai oleskeluoikeuden rekisteröinti, Y-tunnus tai kaupparekisteriote, lyhyt kuvaus liiketoiminnasta ja asiakkaista sekä selvitys siitä, mistä yrityksen alkupääoma tulee.
• Vastaa pankin kysymyksiin täsmällisesti ja kirjallisesti. Epämääräinen vastaus pidentää käsittelyä.
• Pidä yrityksen ja omat rahat erillään alusta alkaen. Osakeyhtiössä tämä on välttämätöntä, ja toiminimessäkin se helpottaa kirjanpitoa ja verotusta.

Verotus pääpiirteittäin

• Asut verotuksessa Suomessa, jos sinulla on täällä varsinainen asunto ja koti tai oleskelet täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Tilapäinen poissaolo ei katkaise oleskelua. Silloin maksat Suomeen veroa kaikista tuloistasi, myös ulkomaisista. Verosopimus voi vaikuttaa siihen, kumpi valtio saa verottaa.
• Toiminimen tulos on henkilökohtaista tuloasi, ja sitä verotetaan progressiivisesti. Itsellesi et voi maksaa palkkaa. Ennakkoveroa et saa automaattisesti, vaan sinun on haettava sitä itse OmaVerossa.
• Osakeyhtiö maksaa voitostaan 20 % yhteisöveroa. Henkilökohtaista veroa maksat, kun nostat yhtiöstä palkkaa tai osinkoa.
• YEL-vakuutus on pakollinen Suomessa asuvalle ja toimivalle yrittäjälle, ja myös EU- tai ETA-maassa asuvalle, jos häneen sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sen, minkä maan vakuutus koskee, ratkaisevat EU:n säännöt. Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa toiminnan alkamisesta. Rajat ja maksut on koottu erilliseen YEL-oppaaseemme.
• Jos toimit Suomessa virolaisen OÜ:n kautta, verotus ja rekisteröinti menevät toisin. Siitä on oma oppaansa virolaisesta OÜ:sta Suomessa.

Yleisimmät virheet

• Taloudellisia sitoumuksia, kuten vuokrasopimuksia, hankintoja tai asiakassopimuksia, tehdään ennen kuin oma lupareitti on tarkistettu Maahanmuuttovirastosta. Yritys on yleensä rekisteröitävä ennen yrittäjän oleskeluluvan myöntämistä, mutta pelkkä Y-tunnus ei anna oikeutta oleskella Suomessa.
• Oletetaan, että Suomen kansalaisuus tai Suomessa asuva varajäsen riittää. PRH:n luvan tarve määräytyy asuinpaikan ja hallituksen kokoonpanon mukaan.
• Ohjattu 300 euron perustaminen valitaan, vaikka jollakulla ei ole suomalaista henkilötunnusta.
• Perustamisilmoitus jää tekemättä kolmessa kuukaudessa perustamissopimuksesta, ja perustaminen raukeaa.
• Ennakkoveroa ei haeta, ja verot tulevat maksettavaksi kerralla jäännösverona.
• Arvonlisäverorekisteriin ilmoittaudutaan vasta, kun 20 000 euron raja on jo ylittynyt.
• Pankkitilin avaamiseen ei varata aikaa, ja ensimmäiset laskut maksetaan henkilökohtaiselle tilille.
• YEL-vakuutus unohtuu, koska oletetaan sen koskevan vain suomalaisia.

Muistilista vaihe vaiheelta

1. 1Selvitä oleskeluoikeutesi: EU- tai ETA-kansalaisena rekisteröinti Maahanmuuttovirastossa, muuten yritystoiminnan sallivan oleskeluluvan tarve.
2. 2Valitse yritysmuoto: toiminimi vai osakeyhtiö.
3. 3Tarkista, missä sinä ja muut vastuuhenkilöt asutte. Hae PRH:n lupa ja nimeä edustaja Suomessa, jos tarvitaan.
4. 4Hanki suomalainen henkilötunnus, jos asut Suomessa, ja vahva tunnistusväline. Muuten päätä, kuka tekee ilmoitukset puolestasi.
5. 5Tee perustamisilmoitus ja ilmoittaudu samalla tarvittaviin rekistereihin: ennakkoperintä, alv ja työnantaja.
6. 6Avaa yrityksen pankkitili ja varaa sille aikaa.
7. 7Hae ennakkovero OmaVerossa arvioidun tuloksen perusteella.
8. 8Ota YEL-vakuutus kuuden kuukauden kuluessa ja harkitse muut vakuutukset.
9. 9Järjestä kirjanpito ennen ensimmäistä laskua ja säilytä kaikki tositteet.

Tiedot on tarkistettu marraskuussa 2026: PRH:n perustamismaksut 75 euroa (toiminimi), 300 tai 400 euroa (osakeyhtiö) ja ETA:n ulkopuolella asuvan lupahakemus 150 euroa ja 6,50 euron laskutuslisä, alv-rekisteröinnin raja 20 000 euroa ja yhteisövero 20 %. Lähteet: elinkeinotoimintalaki (565/2023), osakeyhtiölaki (624/2006), tuloverolaki (1535/1992), rahanpesulaki (444/2017), PRH, Verohallinto ja Suomi.fi. Oleskeluluvista päättää Maahanmuuttovirasto.

Autamme aloittamaan oikein

Tilitoimisto Debit Credit auttaa ulkomaalaisia yrittäjiä valitsemaan yritysmuodon, tekemään perustamisilmoituksen ja rekisteröinnit sekä hakemaan ennakkoveron. Hoidamme kirjanpidon, alv-ilmoitukset ja tilinpäätöksen, ja asiakkaamme voivat toimittaa kuitit Vaavo-sovelluksen kautta. Palvelemme suomeksi ja venäjäksi. Ota yhteyttä jo ennen perustamista, niin käydään vaiheet läpi yhdessä.

Viranomaislähteet

• PRH: lupa ETA:n ulkopuolella asuvalle toiminimiyrittäjälle
• PRH: luvat ETA:n ulkopuolella asuville (osakeyhtiö)
• PRH: kaupparekisteri-ilmoitus, kun suomalaista tunnistusta ei ole
• PRH: perustamisilmoitusten käsittelymaksut
• PRH: toiminimiyrittäjän perustamisilmoitus
• Verohallinto: perustamisilmoitus ja rekisteröinnit
• Verohallinto: yrityksen perustajan muistilista
• Verohallinto: alv-rekisteröinti
• Verohallinto: ennakkoperintärekisteri
• Verohallinto: yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
• Suomi.fi: henkilötunnus
• Finlex: elinkeinotoimintalaki (565/2023)
• Finlex: osakeyhtiölaki (624/2006)
• Finlex: tuloverolaki (1535/1992), 11 §
• Finlex: rahanpesulaki (444/2017)